Nyt kun SDP on hyväksynyt Portugali-tukipaketin omalta osaltaan, Jyrki Katainen voi turvallisesti lähteä viemään viestiä Eurooppaan. Hallitusvääntö puolestaan jatkuu aivan eri asetelmista kuin mitä vielä muutama viikko sitten kuviteltiin. Persujen hallitustaival pysähtyi heidän omasta tahdostaan Portugaliin. Millaisen hallituksen Suomi saa?
Nyt kun SDP on hyväksynyt Portugali-tukipaketin omalta osaltaan, Jyrki Katainen voi turvallisesti lähteä viemään viestiä Eurooppaan. Hallitusvääntö puolestaan jatkuu aivan eri asetelmista kuin mitä vielä muutama viikko sitten kuviteltiin. Persujen hallitustaival pysähtyi heidän omasta tahdostaan Portugaliin. Millaisen hallituksen Suomi saa?
Kataisen ratkaisua erottaa toisistaan hallitusneuvottelut ja Portugali-paketti ehdittiin arvostella matkan varrella. Esimerkiksi Hesarin toimittaja Piia Elonen piti vaalilupausten vastaisena sitä, että Katainen ei tehnyt tukipaketista hallitusneuvottelukysymystä. Toisaalta voi kysyä olisiko Kataisen pitänyt istua Timo Soinin kanssa maailman tappiin asti tuloksettomissa neuvotteluissa muun Euroopan odotellessa Suomen kantaa. Nyt voimasuhteet asetettiin oikeisiin mittasuhteisiinsa: Vaikka persut saivat huikean voiton, heillä on kuitenkin vain viidesosa eduskunnan paikoista. 80 prosenttia suomalaisista ei äänestänyt heitä. 39 eduskuntapaikalla ei voi määrätä koko Suomen tai Euroopan tahtia (Soini varmasti ymmärsi tämän, mutta tuore eduskuntaryhmä ei). Kataisen ratkaisu osoitti johtajuutta vaikeassa paikassa.
Tietyllä tavalla persujen päätös on rohkea. He osoittivat olevansa periaatteen miehiä ja naisia. Toisaalta populistien näkökulmasta oppositiosta huutelu on merkittävästi helpompaa kuin vastuullinen vallan käyttö hallituksessa. Ehkä persut laskevat oppositiossa istumisen olevan kuin rahan laittamista pankkiin. Ainakin eduskunnan kyselytunneista tulee varmaan viihteellistä seurattavaa seuraavan nelivuotiskauden ajan.
Mutta miten maahan saadaan toimiva enemmistöhallitus ilman perussuomalaisia? Kyllä se onnistuu, joskin 112-paikkainen viiden puolueen hallitus on heikompi kuin nykyinen neljän puolueen 125-paikkainen. Kokoomuksella ja keskustalla oli edellisellä vaalikaudella yhteensä 101 paikkaa, siis enemmistö eduskunnasta. Mikäli sinipunan, vihreiden, kristillisten ja ikuisen apupuolueen rkp:n muodostama hallitus syntyy, pienillä puolueilla on suhteellisesti enemmän vipuvoimaa kuin edellisessä hallituksessa.
Lukumäärällisesti hallituksen asema varmaan vahvistuisi, jos 15-paikkainen vasemmistoliitto otettaisiin mukaan esimerkiksi vihreiden sijaan. Esimerkiksi Erkki Tuomioja toivoi, että heidät pidettäisiin mukana keskusteluissa. Vasemmistoliitto on toki aikaisemmin sopinut Kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen, mutta silloinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes ei tainnut kovinkaan kummoinen sosialisti olla. Sen sijaan Paavo Arhinmäki on toista maata. Häntä on vaikea nähdä samassa ministeriaitiossa kokoomuslaisten kanssa.
Eiköhän Suomeen joka tapauksessa toimintakykyinen hallitus saada pystyyn ”Jyrki-boyn” johdolla. Mutta oppositio tullee myös olemaan vahvempi kuin aikoihin – ainakin mikäli pystyy keskinäiseen yhteistyöhön.
