Alueellinen politiikka ja mielipiteet jäävät usein valtakunnallisen median katveeseen. Tuoreena Etelä-Karjalan asukkaana on ollut kiinnostava seurata Kymen vaalipiirin ja Lappeenrannan seudun presidenttikisan mielipiteitä. Erään kyselyn mukaan Sauli Niinistö voisi ensimmäisellä kierroksella kerätä jopa yli 50 prosentin kannatuksen.

Etelä-Saimaan viime viikonloppuna julkaisemassa hieman epätieteellisessä kyselyssä Niinistö keräsi Kymen vaalipiirin alueella peräti 52,7 prosentin kannatuksen. Ehkä hieman yllättävästi hopeasijalle nousi vihreiden Pekka Haavisto yli 14 prosentin kannatuksellaan. Vajaan parin prosenttiyksikön päässä hengitti Timo Soini (12,7 %). Yksinumeroisten kannatuslukujen sarjassa voittajaksi selvisi Paavo Väyrynen 8,2 prosentin osuudellaan, ja vasta hänen jälkeensä oli Paavo Lipposen vuoro (7,0 %). Perää pitivät Arhinmäki, Essayah ja Biaudet. Kiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon, että Lappeenrannan alueella - siis Etelä-Karjalan maakunnassa - Niinistö keräsi huikean 60,4 prosentin kannatuksen.

Ovensuukyselyiden luotettavuus voidaan toki kyseenalaistaa, sillä ne ovat perinteisesti olleet huomattavasti epäluotettavampia kuin tilastollisesti pätevät mielipidetiedustelut. Ovensuukyselyihin vastaavat ennakkoäänestäjät, joiden ikäjakauma poikkeaa koko äänestäjäjoukon ikäjakaumasta. Politiikan hevijuusereille ovensuukyselyt antavat kuitenkin viihteellistä spekulointipohjaa.

Eräs kiinnostava referenssi on viimekeväisten eduskuntavaalien tulos. Siihen verrattuna presidenttikisassa ensimmäisenä pistää silmään SDP:n ja PS:n heikkous. Lähes 25 prosentin ääniosuudellaan demarit olivat eduskuntavaaleissa Kymen vaalipiirin suurin puolue. Hyvänä kakkosena maaliin tulivat persut yli 23 prosentin kannatuksella. Näistä luvuista presidenttiehdokkaat Soini ja Lipponen ovat valovuoden päässä. Varsinkin Kymenlaaksossa paperiteollisuuden alasajo on vahvistanut persujen asemia. Tämä ei näytä kuitenkaan heijastuvan presidentinvaaleihin. Toinen kiinnostava huomio on Haaviston erinomainen asema verrattuna eduskuntavaaleihin, joissa vihreät jäivät 4,2 prosentillaan höyhensarjalaisiksi. Pekka Haavisto saattaa siis kahmia vihreiden laariin merkittävän määrän uusia liikkuvia äänestäjiä. Saulin luvut puolestaan näyttävät liitävän myös Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa aivan omissa sfääreissään.

Täytyy tietysti muistaa, että presidentinvaalien vaikutusta puolueiden kannatuksiin ei pidä yliarvioida. Elisabeth Rehnin rakettimainen nousu vuonna 1994 ei RKP:n kannatusluvuissa juuri näkynyt. Pekka Haavistonkin äänestäjät saattavat kuntavaaleihin mennessä luikkia takaisin demarien ja vasemmiston riveihin (Oletan, että ”vuotoa” on tullut erityisesti heidän suunnastaan). Persut eivät ehkä Timo Soinista presidenttiä halunneetkaan, vaan keräävät voimia kuntavaaleihin. Keskustan osalta taas on erittäin kiinnostavaa nähdä auttaako Väyrysen yllättävän pirteä kampanja pitämään kepun nenän veden pinnan yläpuolella syksyn loppuun asti.

Spekulointi on tietysti aina kiehtovaa, mutta pian se loppuu. Saulin toisen kierroksen vastustaja on vaali-illan jännittävintä antia. Perässähiihtäjä-blogissa veikkasin Väyrystä kakkossijalle 16 prosentin äänisaaliilla. Haavisto tosin voi kiilata ohi, jos kaupunkien nettisukupolvi aktivoituu enemmän kuin maakunta-Suomi. Itse kävin äänestämässä numeroa 6 muutama tunti sitten, ja nyt on hyvä käydä purkamassa ylimääräinen jännitys pois hiihtoladulla. Sitten vain politiikan huippuviihteestä nauttimaan. Popparit ja limpparit esiin!