Samaan aikaan kotoisten kunnallisvaalien kanssa on rapakon takana ollut käynnissä vaalikampanja, jonka hedelmistä saa nauttia tai kärsiä koko maailma. Yhdysvaltain presidentinvaalien loppumetrejä käydään äärimmäisen kireissä ja jännittävissä tunnelmissa. Kuin pahaenteisenä muistutuksena painajaismaisista vuoden 2000 presidentinvaaleista ensimmäiset oikeusjutut on jo nostettu - missäpä muualla kuin Floridassa. Itse jaksan kuitenkin edelleen uskoa presidentti Obaman voittoon.
Samaan aikaan kotoisten kunnallisvaalien kanssa on rapakon takana ollut käynnissä vaalikampanja, jonka hedelmistä saa nauttia tai kärsiä koko maailma. Yhdysvaltain presidentinvaalien loppumetrejä käydään äärimmäisen kireissä ja jännittävissä tunnelmissa. Kuin pahaenteisenä muistutuksena painajaismaisista vuoden 2000 presidentinvaaleista ensimmäiset oikeusjutut on jo nostettu - missäpä muualla kuin Floridassa. Itse jaksan kuitenkin edelleen uskoa presidentti Obaman voittoon.
Koko Yhdysvaltain kattavat mielipidemittaukset ovat niin tasoissa, että niistä on mahdoton päätellä mitään. Vaa’ankieliosavaltioissa Obamalla vaikuttaa kuitenkin olevan ohut mutta sitkeä johto. New York Timesin luotettuna pidetty analyysi antaa tällä hetkellä Obaman voiton todennäköisyydeksi peräti 90,9 prosenttia. Ehkä paras uutinen demokraateille on, että mielipidemittausten trendit näyttävät olevan istuva presidentin puolella. Hän on onnistunut kääntämään laskevat kannatuslukunsa lievään nousuun. Useat eri mittaukset ovat vahvistaneet tämän, erityisesti Ohion kriittistäkin kriittisemmässä osavaltiossa.
Eräät suomalaiset kommentaattorit, esimerkiksi Risto EJ Penttilä ja Esko Aho ovat pitäneet Obaman ja Romneyn eroja melko pieninä ja vaalien tulosta eurooppalaisille melko yhdentekevinä. Näin keskivertosuomalaisen sivustakatsojan näkökulmasta haastaja Romneykin tuntuisi henkilönä melko maltilliselta keskitien kulkijalta, mutta hän on valitettavasti ajanut itsensä teekutsuliikkeen vangiksi. Kumpi vaan sitten valittaisiinkaan, Romney saattaisi tuoda hallintoonsa äärikonservatiivisia tiedettä väheksyviä oikeistolaisia, joiden ajatukset todella pelottavat. Miltä kuulostaisi esimerkiksi ilmastonmuutoksen kieltävä teekutsulainen ympäristövirasto EPA:n johdossa? Tai luomisteorian kannattaja opetusministerinä? Myönnän itsekin, että pelko saattaa olla hieman liioiteltu, mutta ei kuitenkaan aivan tuulesta temmattu. Obamalla on kuitenkin ollut esimerkiksi energiaministerinä fysiikan nobelisti ja talousneuvonantajana Harvardin entinen rehtori ja talousnobelisti. Romneyn hallinnossa tieteellisille saavutuksille tuskin annettaisiin kummoistakaan painoarvoa.
Omassa kisakatsomossani nostan siis peukut tukevasti pystyyn presidentti Obaman puolesta.
P.S. Täältä parhaat vaalianalyysit ja tilastot:
http://www.realclearpolitics.com/http://fivethirtyeight.blogs.nytimes.com/
