Uusi Aalto-yliopisto kirvoittaa aiheellisesti keskustelua myös kotimaisten kielten asemasta yliopisto-opetuksessa. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK sekä ruotsinkielinen aisapari Tfif pitävät julkilausumassaan toimivaa kaksikielisyyttä menestystekijänä uudelle yliopistolle. Saattavat hyvin olla oikeassa, mutta hyvien ystävien keskinäinen selkään taputtelu ankkalammen rannalla ei kotimaisten kielten asemaa auta.

Uusi Aalto-yliopisto kirvoittaa aiheellisesti keskustelua myös kotimaisten kielten asemasta yliopisto-opetuksessa. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK sekä ruotsinkielinen aisapari Tfif pitävät julkilausumassaan toimivaa kaksikielisyyttä menestystekijänä uudelle yliopistolle. Saattavat hyvin olla oikeassa, mutta hyvien ystävien keskinäinen selkään taputtelu ankkalammen rannalla ei kotimaisten kielten asemaa auta.

Itselläni oli ilo osallistua seminaaripäivään, jonka järjestivät TEK ja TFif sekä Otaniemen teekkareiden puolesta TKY ja TF. Seminaarin vaikuttava esiintyjälista antoi etukäteen odottaa paljon. Muun muassa Paavo Lipponen ja Teknologiateollisuuden Ole Johansson olivat lupautuneet puheenvuorojen pitäjiksi. Lopuksi pidetyssä Open Space-työpajassa jokainen pääsi vapaasti keskustelemaan aiheeseen liittyivistä eri teemoista.

Seminaarin tuloksista julkaistiin tiivistelmä, jonka mukaan muun muassa "innovaatioyliopistolla on tärkeä tehtävä kotimaisten kielten ja kulttuurin ylläpitäjänä." Tästä voi olla samaa mieltä, sillä esimerkiksi kotimaista tekniikan alan sanastoa tulisi vaalia myös tulevaisuudessa.

Seminaarin perusongelmaksi kuitenkin jäi se, että koko homma jäi tyytyväiseksi yhteishymistelyksi, jossa yhtään todellista kissaa ei pöydälle nostettu. Kaikki olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että toimiva kaksikielisyys on portti menestykseen. Kukaan ei kuitenkaan pysähtynyt miettimään esimerkiksi sitä, miten ihmeessä aiotaan samanaikaisesti kasvattaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää reilusti nykyisestään ja samaan aikaan pitää huoli kotimaisista opetuskielistä. Tai sitä, että  jo nyt englannin kieli joillakin aloilla on rapauttamassa kotimaista sanastoa ja jopa oppimista. TKK:lla hyvä esimerkki tästä on Puunjalostustekniikan osasto, jossa kaikki maisteritason opetus tapahtuu englanniksi. Sinällään todennäköisesti hyvä tarkoitus on johtanut lähinnä huonoon Finglishiin, jossa ei asioita hallita kunnolla sen paremmin englanniksi kuin suomeksikaan.

Kotimaisten kielten asemaa tulee puolustaa yliopistojen opetuskielenä. Ensin on kuitenkin tunnustettava tosiasiat ja nykytila. Vasta sitten on mahdollista päästä käsiksi ongelman ytimeen.