Valinnassa oli esillä vahva kontrasti: Nuorta kolmikymppistä naista vastassa oli ikiradikaali hippi Erkki Tuomioja. Tuomiojan valinta olisi merkinnyt paluuta 70-luvulle. Toisaalta Tuomiojan rehellistä ja vankkumatonta aatetta jään ainakin itse tietyllä tavalla kaipaamaan. Hän on jaksanut läpi vuosien pitää kiinni itselleen tärkeistä perusarvoista. Vaikka henkilökohtaisella tasolla olenkin täysin eri mieltä varmaankin lähes kaikesta Tuomiojan kanssa, on miehen asennetta kunnioitettava.

Urpilaisen linjavetoja jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Demokratian toimivuuden ja kiinnostavuuden kannalta olisi erittäin toivottavaa, että hän pystyisi nostamaan demarit siitä aatteettomuuden suosta, johon he ovat uponneet. Nuorena puolueen toivona hänellä voisi olla tuoreita ja raikkaita näkemyksiä esimerkiksi siitä, mitä sosiaalidemokraatit haluavat pohjoismaiselta hyvinvointiyhteiskunnalta 2000-luvulle.