Das Lederhosenblog - suomalaisena Baijerissa

Viimeisimmät blogimerkinnät

Blogiarkisto

RSS-syöte

Metropolia etsimässä

Share |

Sunnuntai 5.10.2008 - Aleksi Päiväläinen


Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen on eräs kuntavaalien kuumista kysymyksistä. Aamun Hesarin kertoi Vantaan valtuuston puheenjohtaja Tapani Mäkisen kutsuneen pääkaupunkiseudun kuntayhteistyötä epäonnistuneeksi. ”Yhteistyön tarkoitus on poistaa kuntarajat ihmisten arkielämästä ja vähentää hallintokuluja. Tässä suhteessa yhteistyö on epäonnistunut.” Tästä on helppo olla samaa mieltä. Ongelman ratkaisu ei sitten olekaan yhtä selvä. HS:n paneelissa vantaalaispäättäjien enemmistö oli tarjonnut ratkaisuksi kuntaliitosta. Oikotietä onneen ei kuitenkaan tältä polulta välttämättä löydy. Eräs pohdinnan arvoinen ratkaisu voisi olla seutuhallinnollinen vaihtoehto, jota nimitän ”kolmanneksi tieksi”.

Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteistyössä on otettu viime vuosien aikana merkittäviä askeleita eteenpäin. Esimerkki tästä on pääkaupunkiseudun kuntien perustama kuntayhtymä. Käytännössä yhteistyö näyttää takkuavan. YTV:n lippujärjestelmän uusiminen alkukesällä antoi tästä kouriintuntuvan näytön. Puheista huolimatta kaikki kaupungit tekivät omat ehdotuksensa puhtaasti omasta näkökulmastaan ja lopputulos oli laiha kompromissi, jolla ei todellisia ongelmia ratkaista. Säännöllisesti kausikortilla matkustaville kuntarajat säilyvät ennallaan.

Jotain todellista siis tarttis tehrä. Kuntien yhdistäminen olisi yksi tapa kaataa kuntarajat kertarytinällä. Valitettavasti tämä toisi mukanaan tehottomuutta, joka liittyy suurten kuntien toimintaan. Peruspalveluiden tehokkuutta mittavissa tutkimuksissa kustannustehokkaimpia ovat 5000-50 000 asukkaan kunnat. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku sijoittuvat heikoimpaan neljännekseen. Monissa peruspalveluissa (esimerkiksi päiväkodit ja koulut) ei yksityisestä teollisuudesta tuttuja suurtuotannon etuja ole saavutettavissa.

Toinen näkökulma on kilpailullinen. Erään talousteorian mukaan kuntien tehokkuus paranee, kun vierekkäiset kunnat parantavat ja tehostavat palveluitaan asukkaita houkutellakseen. Tämä tuntuu loogiselta: Kuntansa palveluihin tyytymätön asukas voi kerätä kamppeensa ja muuttaa naapurikuntaan parempien palveluiden perässä. Pääkaupunkiseudun kuntaliitos poistaisi tämän mahdollisuuden.

On kuitenkin olemassa kolmas tie. Tässä mallissa kunnat pysyvät hallinnollisesti erillisinä, mutta päättävät yhteisesti suurista seudullisista kysymyksistä, kuten joukkoliikenteestä, maankäytöstä sekä terveydenhuollon suurista linjoista. Nykyiset kunnat hoitaisivat edelleen pienemmän mittakaavan asiat. Jos tämä saavutetaan nykyisellä verkostomaisella yhteistyöllä, hyvä niin. Jos tulokset sen sijaan jäävät laihoiksi, täytyy muuttaa suuntaa. Tämä voisi tarkoittaa metropolialueen yhteishallinnon perustamista. Ylätasolla päätettäisiin edellä mainituista suurista linjoista, alemmalla paikallisista pienemmistä asioista.

Summa summarum: Katsotaan miten pitkälle nykyisellä yhteistyöllä päädytään. Jos se ei riitä, pitää järeämmät konstit ottaa käyttöön.

Avainsanat: pääkaupunkiseutu, yhteistyö, kuntaliitos, seutuhallinto


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini