Amerikka äänestää jälleen kerran, ja nyt aivan eri tunnelmissa kuin kaksi vuotta sitten nykyisen presidentti Obaman noustessa valtaan. Vaalien seuraaminen rapakon tällä puolen olisi lähinnä hyvää viihdettä, elleivät USA:n sisäpoliittiset kuviot heijastuisi muuallekin maailmaan. Tänä syksynä Bostonin teekutsujen mukaan itsensä nimennyt teekutsuliike on saanut todella vahvan ja näkyvän roolin.

Demokraatit häviävät, se on selvä. Kyse on vain siitä kuinka monta paikkaa he menettävät edustajainhuoneessa ja senaatissa. Amerikkalaisittain historiallisen huono työllisyys ja presidentti Obaman monet vaikeat päätökset kuten finanssikriisin jälkihoito ja terveydenhuollon uudistus ovat antaneet retorisia aseita kiihkomielisille oikean laidan republikaaneille ja kuuluisalle teekutsuliikkeelle. Republikaanipuolueen sisälläkin monet maltilliset ehdokkaat ovat jääneet kiihkeämpien teekutsulaisten jalkoihin. Samaan nosteeseen tuntuu päässeen myös varapresidenttiehdokas Sarah Palin.

Maltillisen - ja amerikkalaisten oikeistolaisten mielestä usein kommunistisen - pohjoiseurooppalaisen näkökulmasta ”teekutsuhörhöjen” nousu tuntuu huolestuttavalta. Nämä kun yleensä kannattavat täysin vapaata aseenkantoa, jo valmiiksi vahvan armeijan rahoituksen nostamista edelleen sekä kieltävät ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen olemassaolon. Erityisesti viimeksi mainittu on todellinen ongelma koko maailman kannalta, sillä nyt jos koskaan Yhdysvallat tarvittaisiin mukaan päättäväiseen ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

Toisaalta tilanne ei kuitenkaan ole niin paha kuin miltä näyttää. Ensinnäkin Hesarin maanantaisessa vieraskynässä (ks. linkki tästä) Yhdysvaltain politiikan tutkija Markus Kantola toi hyvin esiin, että republikaanien voitto ei kuitenkaan tule olemaan niin suuri, että sillä voisi merkittävästi muuttaa maan suuntaa. Demokraatit ja Obama joutuvat joka tapauksessa ohjaamaan toimintaansa kohti poliittista keskustaa. Erittäin valitettavaa tosin on, että tähän poliittiseen todellisuuteen ei kuulu ilmastonmuutoksen aktiivinen torjuminen.

Toinen, ja ehkäpä vielä parempi uutinen koskee mielestäni potentiaalista tulevaisuutta. Mikäli kongressiin nousee runsain mitoin teekutsulaisia, he todennäköisesti ehtivät seuraavan kahden vuoden aikana karkottaa maltillisia republikaaneja joko nukkuvien tai demokraattiäänestäjien leiriin. Jos teekutsuliike kaiken huipuksi onnistuisi nostamaan Sarah Palinin presidenttiehdokkaaksi, Obamalla olisi mitä ilmeisimmin kohtuullisen helppo työ napata itselleen jatkokausi vuonna 2012.

P.S. Varmaan huomasitte, että allekirjoittanut äänestäisi demokraatteja mikäli olisi äänioikeutettu. Jännää miten sitä voikin olla oikeistolainen yhdessä mutta vasemmistolainen toisessa maassa.