Nimi Nürnberg tuo useimmille mieleen jotain muuta kuin joulun odotuksen. Monille kaupunki lienee tuttu kansallissosialistien puoluepäivien ja toisen maailmansodan jälkeisen oikeudenkäynnin näyttämönä. ”Keisarikaupungilla” on kuitenkin takanaan pitkä ja kunniakas, lähes 1000-vuotinen historia, jonka rinnalla synkkä natsivaihe on vain ohikiitävä – joskin poikkeuksellisen tuhoisa – hetki. Nykyään siellä järjestetään muun muassa Saksan suurimmat ja tunnetuimmat joulumarkkinat. Mutta miksi tapahtuman nimi on Christkindlsmarkt eikä esimerkiksi Weihnachtsmarkt?
Joulutunnelmaa Handwerkerhof-joulutorilla. Taustalla kohoaa kaupunginmuurin torni.
Nimi Nürnberg tuo useimmille mieleen jotain muuta kuin joulun odotuksen. Monille kaupunki lienee tuttu kansallissosialistien puoluepäivien ja toisen maailmansodan jälkeisen oikeudenkäynnin näyttämönä. ”Keisarikaupungilla” on kuitenkin takanaan pitkä ja kunniakas, lähes 1000-vuotinen historia, jonka rinnalla synkkä natsivaihe on vain ohikiitävä – joskin poikkeuksellisen tuhoisa – hetki. Nykyään siellä järjestetään muun muassa Saksan suurimmat ja tunnetuimmat joulumarkkinat. Mutta miksi tapahtuman nimi on Christkindlsmarkt eikä esimerkiksi Weihnachtsmarkt?
Joulutunnelmaa Handwerkerhof-joulutorilla. Taustalla kohoaa kaupunginmuurin torni.
Heinäkuussa 1050 perustettu kaupunki tunnetaan myös ”valtiokaupunkina” (Reichsstadt), sillä keskiajalta aina 30-vuotiseen sotaan asti Nürnberg oli eräs Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan tärkeimpiä paikkoja. Siellä muun muassa säilytettiin keisarin vallan tunnusmerkkejä ja uuden hallitsijan oli pidettävä valtakautensa ensimmäiset valtiopäivät aina Nürnbergissä. Kulta-aikanaan 1500-luvulla kaupunki oli kaupan, tieteen, taiteen ja kulttuurin keskus, jossa monet oman aikansa menestyjät ja julkkikset asuivat ja työskentelivät. Jälkimaailman muistanee heistä esimerkiksi taiteilija Albrecht Dürerin.
Nürnbergin joulumarkkinat syntyivät joskus 1500-luvulla, mutta varmaa historiallista todistusaineistoa niistä on saatavilla vuodesta 1628 alkaen. Perinteen katkaisi tiettävästi ainoastaan toinen maailmansota, ja jo vuonna 1948 rauniokaupungin keskellä avattiin ensimmäiset sodanjälkeiset markkinat. Nykyään ne houkuttelevat kaupunkiin noin 2 miljoonaa vierailijaa ympäri maailmaa.
Opaskirjojen ja saksalaisten tuttavien suositusten perusteella mekin päätimme lähteä etsimään joulun tunnelmaa Nürnbergistä, joka sijaitsee kotikaupungistamme vain parin tunnin ajomatkan päässä. Joidenkin paikallisten mielestä juuri tämä kyseinen Christkindlsmarkt on joulumarkkinoiden Oktoberfest. Myös faijani oli tullut Helsingistä asti pojanpoikaa – ja ehkä vanhempiakin – moikkaamaan, joten eräänä perjantai-iltapäivänä nelihenkinen seurueemme starttasi matkaan. Pian pääsimme tunnelmoimaan kodikkassa Stube-henkisessä joulukoristeisessa ravintolassa, joka oli perustettu 1500-luvulla rakennetun sairaalan ruokasaliin. Tummuvassa illassa Pegnitz-joen yläpuolella iskimme kiinni herkullisiin lihaisiin patoihin – kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Palanpainikkeeksi Nürnbergin omaa joulumarkkinaolutta. Guten Appetit!
Annos kahdelle: wurstia, sikaa, peksaa, paistettua sipua, hapankaalia. Ei tarvitse mennä snägärin kautta kotiin.
Seuraavan aamun päivänvalo paljasti kaupungin, joka olisi varmasti jokaisen keskiaikafanin yö-, päivä- ja iltapäiväuni. Vanhaa keskustaa kiertää lähes täysin eheä jykevä keskiaikainen muuri, jota vallihaudat reunustavat. Pienet ja varsinkin isot goottilaistyyliset kirkontornit kohoavat taivaita kohti viestien kaupungin historiallisesta vauraudesta ja merkityksestä. Menneestä keisarillisesta mahdista kertoo kaupungin pohjoislaidalla kohoava massiivinen linna, jonka saleissa ritarit ovat ehkä suunnitelleet Graalin maljan etsintää kuningas Arthurin tapaan. Vanhaa keskustaa halkoo Pegnitz-joki, jonka varrella näin joulun aikaan porisee valtava punssipata, joka ainakin paikallisten mukaan on maailman suurin lajiaan.
Näkymä 1000-luvulla perustetun Kaiserburgin linnanpihalta. Nostokurki ei kuulu linnan alkuperäiseen varustukseen.
Pegnitz-joki sillalta kuvattuna. Oikealla näkyvien punaisten katosten alla tarjoillaan punssia maailman suurimmasta, 4 metriä korkeasta punssipadasta.
Joulumarkkinat ovat levittäytyneet useille eri toreille ja kävelykaduille, mutta keskuspaikka on Raatihuoneen tori, jonka laidalla sijaitsee Frauenkirche. Sen parvekkeelta Christkindl-neito avaa joulumarkkinat vuosittain toivottamalla niin pienet kuin isot, nuoret ja vanhat tervetulleiksi. Christkindl valitaan joka toinen vuosi erityisen raadin ja kaupunkilaisten äänestyksellä. Ehdokkaaksi kelpaavat periaatteessa kaikki vähintään 160 cm pitkät, 16–18-vuotiaat nürnbergiläiset nuoret naiset, jotka ovat valmiita reissaamaan edustustehtävässään pitkin Saksaa ja maailmaa kahden vuoden ajan. Konsepti muistuttaa jossain määrin suomenruotsalaista Lucia-perinnettä, sillä myös Christkindl vierailee usein hyväntekeväisyystilaisuuksissa.
Raatihuoneen tori iltavalaistuksessa. Taustalla kohoaa Frauenkirche, jonka parvekkeelta joulumarkkinat julistetaan avatuiksi.
Joku lukija on jo ehkä huomannut ihmetellä joulumarkkinoista käyttämääni Christkindlsmarkt-sanaa. Konservatiivisessa ja katolisessa Baijerissa joulumarkkinoita kutsutaan yleensä juuri tällä nimellä, siis Kristus-lapsen markkinoiksi. Pohjois-Saksassa, esimerkiksi Berliinissä tai Kölnissä, puhutaan käsittääkseni yleensä Weihnachtsmarktista, siis joulumarkkinoista. Samassa hengessä Etelä-Saksassa ei myöskään yleensä nähdä punanuttuista Weihnachtsmannia, vaan Sankt Nikolaus (Pyhä Nikolaus), joka jakaa lahjoja 5. tai 6. päivä joulukuuta.
Kaiken kaikkiaan Nürnberg joulumarkkinoineen oli loistava kokemus, jota voi lämpimästi suositella niin kuin lapsille kuin aikuisille. Ohjelmaa, tekemistä ja näkemistä löytyy niin perheen pienemmille kuin isommillekin. Ainoana miinusmerkkinä mainittakoon turistivilinä, joka ajoittain tekee liikkumisesta vaikeaa ja ehkä hieman rikkoo joulun odotuksen tunnelmaa. Toisaalta tunnelmaan voi ehtiessään ja halutessaan päästä takaisin esimerkiksi lukuisissa joulukonserteissa, joita kaupungin kirkoissa järjestetään joka sormelle ja polvelle.
