Kokousraportin kirjoittaminen on hiukkasen venähtänyt – pahoitteluni. Maaliskuun kulttuurilautakunta pidettiin jo viime keskiviikkona. Kokousta edelsi pieni seminaari ja tutustuminen Pasilan pääkirjaston saloihin.
Seminaarin antia
Seminaarissa käytiin aluksi läpi kirjastoverkon nykytila ja tulevaisuus sekä keskustakirjastoon liittyvät tärkeimmät suunnitelmat. Kansainvälisesti vertailtuna vaikuttaa siltä, että suomalainen kirjasto pärjää varsin hyvin. Verkko on kattava ja käyttö aktiivista. Keskustakirjasto on oma massiivinen hankkeensa, jolla on korkealentoiset suunnitelmat: Tarjota ihmisille sivistyksen monimediallinen ja ihmisläheinen kohtaamispaikka, tietoa, tarinoita sekä taitoja parhaassa muodossa. Oppimisessa tukeudutaan perinteisten välineiden ohella uusimpaan tekniikkaan. Keskustakirjastosta halutaan kirjaston lisäksi tapahtumapaikka, jossa on aikaa sekä rauhoittumiselle että aktiiviselle toiminnalle.
Kuulostaa hyvältä vai mitä? Niin minustakin. Itse yllätyin (positiivisesti) siitä, kuinka vahvasti suunnitelmissa painotettiin tulevaisuuteen katsomista ja kehittymistä. Sitran Mikko Kososen ajatuksia innovaatioiden rakentamisesta oli selvästi seurattu. Keskustakirjaston valmistelu etenee tällä hetkellä seitsemän valmistelutyöryhmän voimin, jotka pyrkivät hakemaan ideointirajapintaa eri puolilta. Näkisin, että esimerkiksi uuden Aalto-yliopiston tulevat isänmaan toivot voisivat olla hedelmällisiä ideointikumppaneita.
Mutta hienoja visioita on maailma nähnyt tarpeeksi. Oleellista on, että hyvät ideat saadaan toteutettua siten, että kansalaiset aidosti pääsevät nauttimaan niiden hedelmistä. Suomalainen teknologiaorientoitunut insinöörikansa – jonka edustaja itsekin olen – on monesti osoittanut olevansa kyvykäs ja innokas toteuttamaan lähes minkä tahansa hilavitkuttimen miettimättä juuri sen käytettävyyttä tai hyödyllisyyttä. Tärkeintä on ollut, että sen tekniset ominaisuudet ovat viimeistä huutoa. Tämä on kuitenkin varsin riskaabeli toimintapa. Itse asiassa kaikkein uusimman teknologian nopea käyttöönotto tuo usein mukanaan myös lastentaudit, jotka vanhoissa koetelluissa tekniikoissa on jo voitettu. Pahimmillaan nämä lastentaudit voivat kaataa hyvänkin vision.
Keskustakirjaston valmistelu joka tapauksessa etenee ja tällä lautakuntakaudella tultaneen päättämään sen konkreettisesta sisällöstä. Kaikenlaiset ajatukset ja ideat esimerkiksi meikäläisen suuntaan ovat tervetulleita.
Kirjaston lisäksi seminaarissa käsiteltiin taiteen perusopetuksen nykytilaa ja helsinkiläisen kulttuurikentän näkymiä seuraavan parin kolmen vuoden aikana. Taiteen perusopetuksen osalta suurin yksittäinen epäkohta taitaa liittyä tällä hetkellä tanssitaiteeseen, jota ei tällä hetkellä tueta käytännössä lainkaan. Tähän on syytä saada ainakin jonkinmoinen korjaus.
Korjausliikkeet tosin voivat käydä nykyistä vaikeammaksi tummien talouspilvien kerääntyessä taivaanrantaan. Leikkauslistojen vaara on todellinen ja tällöin lautakunnan tehtäväksi jää priorisoida leikkauskohteet. Viimeiset kolme-neljä vuotta ovat olleet avustusten kulta-aikaa, sillä käytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut tasaisesti. Nyt on odotettavissa stoppi. Toivottavasti leikkausesityksiä tekevät kaupunginisät kuitenkin pitävät mielessään muun muassa kulttuuritoiminnan elvyttävät vaikutukset sekä sen, että noin puolet maan taiteilijoista asuu Helsingissä. Täällä kulttuurimäärärahojen leikkaus siis todella sattuu! Ei sovi myöskään unohtaa taiteen tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluksessa. Kulttuurilautakunnan tehtävä on rinta rottingilla puolustaa kulttuurin asemaa Stadissa.
Kokouspäätöksiä
Itse kokouksessa tehtiin kirjastoverkkoa koskevia päätöksiä. Moni kirjastorakennus on valmistunut 1950–1970-luvuilla, ja tähän päivään asti ne ovat sinnitelleet ilman peruskorjauksia tai perusparannuksia. Esimerkiksi Roihuvuoren kirjaston on rakennettu vuonna 1958 ja Töölön kirjasto vuonna 1970. Viimeksi mainittu meneekin remonttiin vuonna 2010 ja avattaneen entistä ehompana 2011 tai 2012. Toinen merkittävä kirjastoverkkoa koskeva päätös oli uuden kirjaston rakentaminen Mellunmäkeen. Paikka sijaitsee aivan Vantaan tuntumassa, joten toivottavasti naapurikaupunki saadaan hankkeeseen mukaan.
Kohdeavustuksia jaettiin runsaasti muun muassa Alppipuiston kesätapahtumiin, jossa tulee olemaan runsaasti tapahtumia kesäkuun viimeisestä viikonlopusta lähtien aina elokuun alkuun asti.
