Das Lederhosenblog - suomalaisena Baijerissa

Viimeisimmät blogimerkinnät

Blogiarkisto

RSS-syöte

Kodin arkipäivää Suomessa ja Saksassa

Share |

Maanantai 11.1.2016 klo 16.34 - Aleksi Päiväläinen


Hyvää uutta vuotta! Vuosi poissa kotimaasta tuli täyteen muutama päivä sitten, joten on ehkä paikallaan muistella ja pohtia miten lapsiperheen päivittäinen arki Saksassa eroaa koti-Suomen kuvioista.

Saksalainen talvi

Siperian tuulet puhalsivat Suomeen kunnon pakkastalven heti vuodenvaihteen jälkeen, joten viimeistään tässä vaiheessa lasten toppahaalarit, kaulurit ja talvikengät kaivettiin kotimaassa esiin. Saksassa niille ei juuri tarvetta ole, vaikka Baijerissakin tietysti sataa käytännössä joka talvi lunta ja pakkanen voi öisin nousta joskus jopa miinus kymmeneen asteeseen. Auton aamuisesta skrabaamisesta ei siis täysin pääse eroon. Ala-Baijerin tasangoilla sijaitsevassa Augsburgissa lämpötila kuitenkin kohoaa usein puoleenpäivään mennessä lähelle nollaa, joten päiväkävelyä varten riittää, kun päivävaatteiden välille puetaan lämmin haalari. Homma sujuu suhteellisen nopeasti, joten vauvakaan ei ehdi hikeentyä, toisin kuin arktisen kerrospukeutumisoperaation aikana.

Winter_Drittes_QK_klein.jpg

Todistetusti Augsburgissakin voi sataa lunta. Kuva tammikuulta 2015.

Toisaalta sen kerran kun talvi sattuisi iskemään tai perhe haluaisi matkustaa Alpeille, kunnollisia talvivaatteita ei niin vain löydykään kaupan hyllyiltä. Vierailtuani kaikissa Augsburgin keskustan lastenvaateliikkeissä jouduin esimerkiksi toteamaan, että myynnissä on vain epäkäytännöllisiä ja hankalia lyhytvartisia rukkasia, jotka eivät lainkaan suojaa rannetta. Haalarin ja hanskan väliin jää siis rako, josta sujahtaa sisään vuoroin kylmää ilmaa, vettä ja lunta. Ja tietysti hangoitteleva taapero saa helposti revittyä tämmöisen käsineen pois.

Sitten kun ulos on päässyt, niin liikkuminen on yleensä helppoa puuhaa, jossa paita ei pääse kastumaan rattaita hangessa lykkiessä. Kaiken kaikkiaan siis ulos lähtemisen kynnys ja sen ylittämiseen vaadittava ponnistus ovat hyvin matalalla.

Leuto talvi on ehkä syynä siihen, että kylmään ei ole totuttu, ja leikkikentät tyhjenevät nopeasti kun lämpötila painuu alle plus viiden asteen. Nollakelillä vain kahjot suomalaiset ja muutama muu rohkea paikallinen tuovat lapsensa ulos juoksentelemaan. Työpaikalla vaimo sai osakseen ihmetteleviä katseita, kun kertoi useimpien suomalaisvauvojen nukkuvan päiväunensa ulkona säällä kuin säällä. Hulluja nuo suomalaiset!

Lapsivihamieliset saksalaiset?

Etukäteen olimme siinä uskossa, että saksalaiset olisivat lapsivihamielisiä. Onhan kuulemma sana Kinderfeindlichkeit (lapsivihamielisyys) kansainvälisestikin tunnettu käsite. Voihan näin tietysti olla, jos referenssinä käytetään vaikka italialaisia. Mutta koti-Suomeen verrattuna pienet lapset saavat Baijerissa usein osakseen lämpimämpää ja huomaavaisempaa kohtelua. Jos ei nyt joka viikko, niin useamman kerran kuukaudessa joku täysin tuntematon ohikulkija pysähtyy kadulla höpöttelemään, saattaa kehaista vaunujen ulkonäköä ja lopuksi ehkä pörröttää kevyesti poitsun hiuksia.

Sama meno jatkuu usein myös ravintolassa. Ulkona syöminen on edullista ja tarjonta laajaa. Mikä tärkeintä, sosiaalisesti on täysin hyväksyttävää, että lapsiperheetkin ruokailevat ravintelissa muutenkin kuin puoliltapäivin Rossossa. Meidän iltavirkulle taaperollemme ei ole mikään ongelma mennä ravintolaan viikonloppuna klo 19.30:ksi, eikä vanhempien todellakaan tarvitse miettiä onko tämä soveliasta. Onpa joskus vielä meidän jälkeemme pariskunta astunut sisään sylivauvan kanssa. Tarjoilijat huomioivat lapset erinomaisesti pysähtyen kiireestään huolimatta usein juttelemaan ja hymyilemään.

Neuvolassa ja lääkärillä

Entä sitten kun lapsi sairastuu? Lastenlääkärillä ja neuvolassa käynti hoituu Saksassa näppärästi, vaikka systeemi toimiikin hieman eri tavoin kuin Suomessa. Olemme monien muiden vanhempien tapaan etsineet itsellemme ”perhelääkärin”, joka pitää omaa yksityistä vastaanottoaan lähellä kotiamme. Hän hoitaa rokotukset, määrää antibiootit ja tekee kansallisten suositusten mukaiset määräaikaistarkastukset, jotka osapuilleen vastaavat meikäläistä neuvolajärjestelmää. Palvelu on aina erinomaista ja nopeasti hoitoa vaativiin vaivoihin kuten korvatulehduksiin aika löytyy samalle tai seuraavalla päivälle. Suosituimpien lääkärien kohdalla neuvola-aikaa sen sijaan voi joutua odottamaan jopa kuukauden verran, mutta tämä ei tietystikään ole ongelma kunhan muistaa olla ajoissa liikkeellä. Korvausta lääkärikuluista haetaan yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä tai työpaikkojen ”sairaskassoista” (Krankenkasse).

Yksi arkipäivässä sumplimista ja kiirehtimistä aiheuttava tekijä on kauppojen lyhyet aukioloajat. En tiedä miten asian laita on Pohjois-Saksassa, mutta Baijerissa on klo 20:n jälkeen vaikeaa tai mahdotonta yrittää enää ruokaostoksille. Sunnuntai on bensa-asemia lukuun ottamatta myyjien tiukasti pyhitetty lepopäivä.

Avainsanat: Saksa, Baijeri, arkipäivä, ravintola, neuvola, talvivaatteet, ruokaostokset


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini